Matka Jyväskylästä Pasilaan sujui mukavasti rästiin jääneitä kouluhommia tehden. Perille päästyämme käytiin heittämässä kamat mun siskolle, missä majoittauduttiin, ja suunnattiin saman tien Linnanmäelle, jeejee! En oo käynyt siellä vuosikausiin, ja poikaystävänkin viimeisimmästä visiitistä oli kulunut yli 10 vuotta. Ostettiin siis Iltahupi-rannekkeet, joilla sai hurvitella kolme viimeistä tuntia ennen sulkemisaikaa, ja lähdettiin kiertelemään.
Oltiin paikalla sen verran hyvissä ajoin, että ei heti päästy käyttämään rannekkeitamme, joten syötiin ja käytiin katselemassa pelikojuja. Pääsin pelaamaan Xbox Kinectillä sitä jo aiemmin hehkuttamaani Dance Central -peliä, mun on niiiin pakko saada se!
Sitten olikin aika käydä laitteissa:
Kirnu oli ainut missä tuli kunnolla kiljaistua! Suurin kauhutekijä noissa laitteissa on mulle ne kiinnityssysteemit: jos laitteessa on sellaiset hyvät, hartioille tulevat turvakaaret, ei mitään ongelmaa, mutta hyi kun tossakin oli vaan turvavyö ja vyötärön kohdalla jotkut kauhukahvat. Pelkäsin koko ajan, että se turvavyö aukeaa.
Lopulta olikin aika jonottaa pahamaineiseen Ukkoon, mitä oltiin säästetty illan viimeiseksi laitteeksi koska pelättiin. Jono oli pitkä, ja siinä seistessä kului yli puoli tuntia. Jonon edetessä mun jännitys vaan kasvoi, eikä sitä helpottanut se, että näin muutaman pelokkaan ihmisen poistuvan laitteesta jo ennen sen liikkeelle lähtöä.
Omakin syke oli aika hullu siinä vaiheessa, kun kyytiin mentiin. Loppupeleissä Ukko oli sitten kuitenkin melko kesy, ja pää kolisi inhottavasti pitkin matkaa. Ei ollut niin jännä laite, mitä odotin.
Kymmenen maissa illalla sitten lähdettiin mun siskon luokse ja painuttiin saman tien pehkuihin. Seuraavana päivänä oli vuorossa reissu Korkeasaareen, mutta siitä (varmaan aika pian) tulevassa postauksessa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti